DEN SVENSKA ADELNS HISTORIA

 

Ruotsin aateliston historiaa

Ruotsin aatelisto perustettiin vuonna 1280. Näihin aikoihin annettiin Alsnön sääntö, jossa  niin sanotut aateliston verovapautukset määritettiin ensimmäistä kertaa. Keskiaikana aatelismiehet olivat Kuninkaan aseistetussa palvelussa ja saivat siitä hyvästä verovapautuksia. Kyseessä on perusta, jolle aatelisto myöhemmin rakennettiin. Aatelistolla oli huomattava vaikutusvalta Ruotsissa vuoteen 1866 asti, kunnes kaksikamariset valtiopäivät syrjäyttivät aiemman, neljään säätyluokkaan perustuneen järjestelmän. Aateliston kulta-ajat olivat Vapauden aika 1700-luvulla ja Ruotsin valtakunta 1600-luvulla.


Ruotsin ensimmäiset kreivit ja vapaaherrat nimitettiin Eerik XIV:n kruunajaisissa vuonna 1561. Tämä jakoi aateliston kolmeen luokkaan. Aateliston säätyprivilegiot annettiin Juhana III:n kruunajaisissa vuonna 1569. Kyseessä olevien erioikeuksien perusteella aateliseksi joko synnyttiin tai aatelisarvon saatiin Kuninkaalta.

Kuningas Kustaa Aadolfin vuoden 1626 Ritarihuonejärjestykseen kuului aateliston lisääminen juuri luotuun instituutioon, Ruotsin Ritarihuoneeseen. Aatelistosta tuli ensimmäinen taso monarkian alapuolelle ja osa valtipäivien neljästä valtiosäädystä, joihin kuuluivat aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat.

Aateliston Ritarihuoneessa pidettyjen omien parlamentti-istuntojen puheenjohtaja oli arvonimeltään maamarsalkka, joka oli erityisen vaikutusvaltainen hahmo Ruotsin politiikassa seuraavien 240 vuoden ajan.

Poliittinen valta siirtyi vuonna 1719 ylemmästä aatelista alempaan, jolla oli laaja enemmistö Ritarihuoneessa.

Kuningas III Kustaan vuoden 1772  veretön vallankaappaus palautti poliittisen vallan kuninkaalle.

Vuoden 1809 vallankumouksen jälkeen aatelisto sai uudelleen haltuunsa osittaisen vallan, jonka se oli Kustaa II:n politiikan myötä menettänyt.

Vuonna 1865 otettiin käyttöön uusi kaksikamarinen valtiopäiväjärjestelmä, jonka puitteissa kaksi valtiosäätyä edustivat kaikkia neljää säätyluokkaa. Siitä hetkestä alkaen aatelisto ei enää kyennyt olemaan poliittisessa roolissa.

Monarkian aatelointikyky peruttiin vuonna 1975. Ritarihuone on yksityinen järjestö vuodesta 2003 alkaen. Ritarihuonetta johtaa tällä hetkellä kolmen vuoden välein kokoontuva aateliskokous. Toimintaa hallitsee johtaja, jonka kansliaa johtaa on Ritarihuoneen sihteeri -nimikkeellä varustettu virkamies.